tiistai 25. huhtikuuta 2017

Mummolle oma koru


Kun Tyttö tilasi itselleen pikku Prinssin syntymän jälkeen By Pinja imetyskorun
niin hän vinkkasi, että mummolakin voisi olla tällainen.
Imetyskorun tarkoitushan on, että vauvalla olisi jotain turvallista näpräämistä pienille sormille,
eikä nipistelisi, raapisi tai kiskoisi äitiään imetyksen  tai yleensäkään sylityksen aikana.
Pikku Prinssi alkaakin jo tarttua "siihen, mitä kiinni saa" ja mummolla ne ovat silmälasit.
Niinpä sitten mummokin tarvitsi oman korun, jota voi näprätä eikä haittaa vaikka laittaisi suuhunkin.
Senhän voi sitten huuhdella läpimällä vedellä taas käyttökuntoon.


Kaikki  By Pinja korut on valmistettu bpa-vapaista silikoni-helmistä, kestävästä satiininarusta sekä lukosta, joka napsahtaa auki liian lujaa vetäessä.
Korut sopivat myös pureskeltavaksi hampaiden tehdessä tuloaan
ja nähtävästi pikku Prinssillä niitä hampaita alkaa jo tulla, kovasti ainakin hankaa ikeniä jo.



Pinjan valikoimista löytyy todellakin ihania koruja myös meille mummoille.
Tyylikkäitä, kevyitä ja ei ollenkaan imetyskorun näköisiä.
Ainakin  By Pinjan Classic Style tai Statement Necklaces korut sopivat kenelle tahansa.



Ja pienenä vinkkinä; äitienpäivä lähestyy, 
eikö tämä olisikin hyvä lahjaidea mummolle!
Nyt kannattaa hankkia se lahja ajoissa ja tilata omalle mummolle 
ihanan erilainen , hyödyllinen lahja,
sen saa nyt jopa edullisesti;
koodilla MUMMO saa nyt -15 % alennusta kaikista  koruista
tiistaista sunnuntaihin eli 25.-30.4.17
(Koodi ei käy muihin tuotteisiin.)

 Musta ja mustavalkoinen koru saatu testattavaksi By Pinjalta.

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Loppuviikon kuulumisia



Tässä vielä muutama kaunis, aurinkoinen kuva viime viikolta.
Nyt on synkkä ja kylmä viikonloppusää.
 Koira kyllä on nauttinut noista hankikantokeleistä.
Eilen olikin päivällä ihmeissään, kun hanki upotti.
Tänään sai taas aamulla juosta siellä.
Eilen meillä olikin mukava päivä.
Ensin päivällä kävi ystäväpariskunta vierailulla ja illalla tuli vielä
Kuopus yllättäen yökylään.



 Viime viikolla kävin tuolla suuremmassa kaupungissa tapaamassa
hyvää, pitkäaikaista ystävääni.  Väliin mahtui monta vuotta, jolloin emme 
olleet nähneet, hän kun asuu tuolla läntisessä Keski-Suomessa, josta oli nyt tullut vanhempiensa asioita hoitamaan.  Onneksi nyt kävi aikataulut yhteen ja saimme tapaamisen järjestettyä.
Oli todella mukavaa.  Kyllä kasvokkain kohtaamista eivät mitkään viestittelyt korvaa.


 Samalla reissulla kävin Tytön ja pikku Prinssin kanssa huhtimarkkinoilla.
Kaunis sää, vaikka kylmä tuuli puhaltikin satama-alueella,
 jonne markkinatapahtuma oli siirretty toriremontin tieltä.
Ostimme tietenkin Viipurin rinkeleitä ja lörtsyjä, savokarjalainen kun olen.


Toriremontin suoja-aidat ovat saaneet kivat maalaukset ja meitähän todellakin kiinnosti, 
mitä aidan toisella puolella on.


Viikonlopun iloisiin tapahtumiin voi lukea myös sen, että kaivossamme on taas vettä 
ja Mies kytki vesipumpun taas päälle.
Kyllä se arkea helpottaa kummasti.
Kaivomme on tosi syvä, tuo huoltotasanne on rakennettu yläosaan.


Kotilahtemmekin alkaa jo virtauksien takia sulaa.
Aivan kokonaanhan se ei tuolta kosken kohdalta talvellakaan jäädy.
Tykkään kovasti keväästä juuri näin jäiden lähdön alla.
Ilmassa on aivan oma raikas tuoksunsa. 
Mukava, touhukas viime viikko takana ja ihanat asiat jatkuvat ensi viikollakin,
matkustan nimittäin viikon puolessa välin pikku Prinsessan luo.
Ihanaa alkavaa viikkoa teille kaikille!



perjantai 21. huhtikuuta 2017

Koti asujiensa näköinen



Vaikka itsellä tekisi mieli tietyn tyylistä sisustusta, niin aina pitää huomioida myös muut kodin asukit.
Ei ole kiva, jos kotona joutuu varomaan sitä, missä saa olla ja miten.
Siksipä meillä on huomioitu lemmikit ,maalla asuminen ja harrastukset.
Pihalta kantautuu helposti kengissä ja tassuissa hiekkaa ja roskia,
Mies tekee auto- ja traktoriremontteja, tehdään polttopuita ja kannetaan niitä sisälle
 eli sitä normaalia arkea.
Kissat ja Koira saavat liikkua ja oleskella vapaasti.
Kissa löysi sopivan "oman paikkansa" sohvan selkänojalta, mutta painavana on saanut sen lyttyyn :)
Olohuoneen sohvan päällä on kapea rästymatto suojana, jottei aina tarvitse vaihtaa vaatteita
istahtaessa vaikkapa uutisia katsomaan.  Toisaalta se suojaa myös kissojen kynsien teroitukselta.


Verhot pitää olla kappamalliset.  Pitkät verhot joutisivat herkästi kissojen kiipeilykohteiksi.
Olen vähitellen pikkukissan "vanhetessa" tuonut ikkunoille viherkasveja.  
Rönsyliljan lehdet lyhenivät ensimmäisenä yönä.
Onneksi kukkia ei ole vielä pudoteltu pois ikkunalaudoilta tai multia kaivettu. 
Saas nähdä saavatko kukat jäädä meille vai joudunko niistäkin taas luopumaan.


Kissojen ruokapaikka vie tilaa.
Molemmille kissoille pitää olla omat kupit sekä märkä- että kuivaruualle.
Vesikuppi kelpaa kaikille sama.  Ruuatkin pitää olla helposti otettavissa.
Kissojen ruokakupit eivät voi olla lattialla, koska muuten Koira kävisi ne tyhjentämässä.
Siispä ne ovat tässä.
Siinä kissat mahtuvat hyvin kuten myös ruoka-astiat.


Koiran ruokakuppi sijaitsee peiliovikaapin edessä. 
Aiemmin se sijaitsi hellan vieressä, mutta liian usein tuli vesikuppi kaadettua ohikulkiessa,
joten paikka vaihtui. 
Matotkin on valittu sen mukaisesti, etteivät liiku paikoiltaan kovin helposti
 sekä ovat helposti siivottavia,
kahden kissan ja Koiran taloudessa, kun karvoja ja monenlaista roskaa kulkeutuu jatkuvasti.
Lisäksi ainakin Koira oksentelee silloin tällöin ja yleensä juuri maton päälle.


Kissoilla pitää olla myös oma vessa.
Pikkukissa käy päivittäin ulkona ja viihtyykin ulkona joskus montakin tuntia.
Vanhempi Kissa, joka eli viisi ensimmäistä vuottaan pelkkänä sisäkissana kaupungissa,
ei talvella liioin ulkoile,
siksipä reilunkokoinen kissan vessa ja kissanhiekkapussit vievät tilaa vessassamme.
Lemmikkien tarvikkeiden lisäksi löytyy lattioilta erinäköisiä leluja;
on vinkuvaa, kilisevää ja ratisevaa, lisäksi sitten vielä puruluut.


Tärkeintä kuitenkin, että omassa kodissa viihtyvät kaikki, myös lemmikit.


torstai 20. huhtikuuta 2017

Urakka suoritettu



Lähes kuukauden olen maalannut kotonamme monenlaisia juttuja kalkkimaalillla.
Haastetta ovat antaneet kaksi kissaa ja koira ja pienet tilat.
Suuremmilta vahingoilta on vältytty paitsi nyt viimeisiä isompia juttuja maalatessani.
Aiemmin pikkukissa on tepastellut maalatulla pinnalla, Kissa juossut maalatun pinnan alta, 
mutta nyt Kissa onnistui juoksemaan pöydän pinnalle juuri, kun maalasin sitä.
Yritin ottaa sitä kiinni ja se liukasteli siinä maalissa.
Sain Kissan kaapattua syliini ja vietyä ulos.
Maalasin pinnan uudelleen ja sain tassun jäljet sisätiloista pyyhittyä pois, mutta
nyt on terassimme lattiassa vaaleanharmaita pikku tassujen jälkiä,
koska ulkona oli sen verran pakkasta, jottei maalia saanut pestyä enää vedellä pois.
Myöhemmin Kissa istui pelokkaan näköisenä pöydän alla.
Taisi olla ihan ymmällään tapahtuneesta.


Pienet tilat aiheuttivat toisenkin vahingon.  
Puikkelehtiessani maalattujen pintojen välissä, olin saanut housunikin maaliin.
Minua huoletti kuitenkin enemmän se, että mistä nyt maali on hankautunut.


Valmista tuli kuitenkin.  Nämä on nyt maalattu ja lakattu kahteen kertaan.
Käytännössä sitten näkee miten kalkkimaali kestää kulutusta.
Tämä Warm Grey sävy on jännä, kun jossain valossa näyttää siniseen vivahtavalta,
toisessa harmaammalta.  Sekä pöytä, penkit että taustalla näkyvä taso ovat samaa sävyä.


Nyt sitten, kun sain "listani" mukaiset maalaukset tehtyä, niin aloitin sipistelyt.
Ensiksi maalasin lasiovellisen kaapin sisäosan ja poistin siis siitä ensiksi laittamani
paperit ovista.  Näin minusta kaappi on paremman näköinen.


Jouduin myös maalaamaan alakaapin sisusta lisää, koska mielestäni maalaamaton hylly kuulsi ovien välistä liikaa.  Koko alakaapin sisustaa en maalannut, koska maalia ei ollut tarpeeksi.


 Pienessä purkissa oli vielä riittävästi maalia kuitenkin pienen naulakon maalaamiseen.


 Mies jo epäilee, että meillä on kohta kaikki harmaata. 
Poikakin kysyi, että aionko maalata valkoisen autonikin harmaaksi.
No, loput maalit jääkööt sitten varalle, jos jotain joutuu paikkailemaan vielä.

Pienten maalitöiden kuivuessa ennätin jo lehteäkin lukemaan.
Kiivaamman maalaustahdin aikana vain maalasin enkä pitänyt lepotaukoja.
Oli kiire saada valmista aikaiseksi.

 Olen tykännyt tuosta sinisestä jalkarahista paljon. 
Se on juuri oikean korkuinen sekä sopivan kokoinen. 
Maalasin  rahista aiemmin jalat tummiksi, Black Velvet sävyllä.
Olen joskus virkannut siihen mustan päällisen puuvillalangasta, 
mutta nyt virkkasin siihen trikoo- ja ontelokuteista uuden päällisen.
Mitään väriä ei löytynyt tarpeeksi, joten yhdistelin sopivia kerän loppuja.
 En tarvinnut tähänkään ostaa uusia tarvikkeita.


 Tykkään tuosta, ei niin tasaisesta lopputuloksesta, se on jotenkin rouhea.
Sinistä ontelokudetta on vielä pari kerää jäljellä.
Jotain muuta kuin  pyöreitä mattoja tai koreja voisi virkatakin.
Nyt on sellainen jumi käsityörintamalla, etten oikein keksi mitä tekisi.
Sukkia tai yleensäkään villalankaa ei huvita neuloa enää näin keväällä.
 Bambuliinoja menee aina ja niitä olen jonkun tehnytkin,
mutta jotain uutta tekisi mieli tehdä.  Kun vain tietäisi, että mitä.







keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Maalinpesuliinat



Olin viime viikolla käymässä hammaslääkärissä, kun minulle soitettiin, että olisi paketti tulossa.
Sovittiin, että vievät paketin Miehen työpaikalle.  Mies oli ihmetellyt, että miten paljon oikein olen pensseleitä tilannut, kun oli nähnyt lähettäjän.
Itsekin tiesin ennestään Sokevan pensselit, mutta en tiennyt uusista BioComb-tuotteista.


Itselleni BioComb-tuotteista sopivat parhaiten Teholiinat.
Vaikka kuinka yritän maalata huolellisesti ja tarkasti, onnistun aina maalaamaan itseäni.
Kalkkimaali lähtee kyllä vesiliukoisena vedelläkin pesemällä, mutta jos maali ennättää kuivahtaa, 
niin saa hangata reilusti.  Teholiinoilla maali lähti helposti pois ja kädet eivät tuntuneet ollenkaan niin kuivilta pyyhkimisen jälkeen, sisältäähän Teholiinat  ihoa hoitavaa aloe veraa, A- ja E-vitamiinivoidetta ja vehnäuutetta. 
Mies kokeili Teholiinoja myös ja töissä tulleet rasvat ja öljyt lähtivät helposti käsistä.



BioComb tuotesarjaan on tullut myös tuotteita "meille maalareille".
Vaikka kalkkimaalia varten ei varsinaisesti tarvitse pintoja käsitellä,
on nekin hyvä pyyhkiä liasta ja rasvasta puhtaiksi.
Itse valitsin kertakäyttöiset maalinpesuliinat.
Liinat sinänsä olivat melko pieniä, mutta riittivät hyvin tällaisiin pienempiin töihin.
Isompiin töihin kannattaa valita Maalinpesutiiviste sekä  Froteiset BioComb Maalinpesuliinat.


Minua jännittää, miten kalkkimaali kestää pöydässä ja penkeissä,
 jotka joutuvat melkoiselle kulutukselle.
Yritän tehdä esivalmistelut huolella sekä maalata ja lakata pinnat kahteen kertaan,
 varmistaakseni parhaan lopputuloksen.
Siksipä pyyhin pöydän ja penkit ensin huolellisesti Maalinpesuliinoilla.
Mielestäni pinnasta tuli "ei niin liukas" verrattuna pelkästään vedellä ja pesuaineella pestessä.
Näin ollen maalinkin pitäisi tarttua paremmin.


Pikkukissa tepasteli vastamaalatulla pinnalla ja Mies kaappasi sen syliinsä
ja pyyhki tassut Teholiinalla. Minä pyyhin sitten lattialta pienet harmaat
tassunjäljet maalinpesuliinalla.  Seuraavan kerran, kun otin maalaustarvikkeet esille,
kiipesi Pikkukissa kaapin päälle turvaan.
Seuraavana päivänä oli jo vahinkonsa unohtanut ja oli yhtä utelias kuin ennenkin.


Kuvissa näkyvät tuotteet saatu kokeiltavaksi Sokeva Oy:ltä. Kiitos!
Sokeva Oy:n osakekannan omistaa Näkövammaisten keskusliitto ry.

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Vieläkin maalataan



Pääsiäisen aikaan ei maalaaminen edistynyt.
Kiirastorstaina sain tämän kissojen ruokatason maalattua ja samalla vaihdoimme
avohyllyille vaaleat korit, jotka löytyivät ennestään.
 Ovellisiin kaappeihin kun kelpaavat muovikoritkin.
Tykkään kyllä tosi paljon enemmän tästä nyt.
Maalasin tasot kahteen kertaan ja lakkasin myös kahdesti.
Nyt kalkkimaali joutuu tosi koetukselle, kun kissat hyppäävät tason päälle useasti päivässä,
siihen tippuu ruokaa ja sitä pyyhitään usein.


Pöydästä ja penkeistä maalasin ja lakkasin Pitkäperjantaina alaosat.
Päälliset jätin tälle viikolle, jotta saavat sitten paremmin aikaa kuivahtaa maalauskerrosten sekä 
lakkauskerrosten välillä, kun ei ole ketään muita päivisin kotona.
Ja kuinkas ollakaan, Kissa juoksi pöydän pinnan päällä juuri kun olin tuon välipuun maalannut.
Selkään jäi maalia ja toinen korvan lehtikin värjäytyi.
Annoin maalin kuivahtaa hetkisen ja harjasin sen sitten pois.
Kissa nautti harjaamisesta ja kehräsi. 
Loppujen lopuksi aika vähillä vahingoilla ollaan maalausurakoinnista
tähn mennessä selvinneet.




maanantai 17. huhtikuuta 2017

Pääsiäinen paketissa



Pääsiäinen alkaa jo olla paketissa.
Siihen mahtui rauhallisia kahdenkeskisiä päiviä,
pikku Prinssin vierailu äitinsä ja isänsä kanssa,


hyvää ruokaa, herkkujakin,


kaunista, aurinkoista, mutta kylmää säätä,
ihania hankikantokeliä,


Star Wars elokuvia ja ihan pieni virkkaustyö. 
Tästä on hyvä aloittaa taas uusi viikko.


lauantai 15. huhtikuuta 2017

Lankalauantaina



 Läheisellä lakkasuolla on talvella miellyttävämpi kävellä kuin kesällä.
Teimme aamulenkin yhdessä Miehen, Koiran ja Pikkukissan kanssa Kissan jäädessä kotivahdiksi.
Tuuli oli kylmää, mutta hanki kantoi hyvin.


Pakkasta on ollut monta päivää ja yötä.  
Sisällä ylipitkäksi venähtäneen narsissin laitoin ulos, vaikka eihän se pakkasessa kestänyt.
Kateellisena olen katsellut Etelä-Suomen puutarhabloggaajien kevättouhuja pihoilla ja puutarhoissa.
Täällä ollaan lumen keskellä varmaan vielä vappunakin, vaikka ollaan vain Itä-Suomessa.
Pääsiäisen keltaiset värit kuitenkin tuovat väriä tännekin.
Ihanaa pääsiäisen aikaa kaikille!



torstai 13. huhtikuuta 2017

Muutamia kuvia meiltä




Tässä ne nyt on!
Uudet kaappimme.  Nurkkaan jäi kapea tila lampulle, joka toimii luku-/yövalona.
Tuosta lahjaksi saadusta jalkalampusta en ole oikein koskaan tykännyt, 
tuolla se on kuitenkin käytännöllisin.
Sisustuslehdessä tähän laitettaisiin kuvateksti;
torkkupeiton värit toistuvat kukissa.
Sattumaa, sanon minä.
Kaappien päällä on levitettävän sohvan päälle tuleva paksu petauspatja,
jolle etsin vielä sopivaa suojapussin kangasta.
 
 
Työpisteeni, joka toimii sekä läppärin pöytänä että ompelupöytänä tarvittaessa.
Pieni ja kätevä.
Musta oksanaulakko on tällä erää ylimääräinen,
mutta siihen voi tarvittaessa ripustaa vaikkapa kaulakorun.
Lamppu on Tytön ja Vävyn entinen, jonka päällystin uudelleen lautasliinalla,
joka on samaa kuviota sängynpäätymme kanssa.
Sängynpääty on kangsta ja finnfoamlevyä.


Telkkari pääsi uuteen paikkaan.
Tästä olonurkkauksen ja tupakeittön välitilasta se on helppo kääntää
katsottavaksi kummasta suunnasta tahansa.
Telkkari on iänikuisen vanha, mutta toimiva.
Käkikellon halusin aikoinaan 50-vuotislahjakseni,
lapsuudenkodissani kun oli aikoinaan samanlainen.
Seinällä olevan raanun olen itse kutonut ylioppisvuoden jälkeisenä välivuotena
eli 18-vuotiaana käydessäni äidin kanssa kansalaisopiston kudontapiirissä.
Maalla ei hirveästi noita harrastusmahdollisuuksia silloin ollut ja
käsityöt kiinnostivat jo silloin. Siinä se on muistona nuoruudesta.


Uusien kaappien tieltä lähtee osa tavaroista varastoon.
Kaaos sisältä on siten siirtynyt terassille.
Maalauksen alla on nyt pöytä ja penkit.
Pääsiäispyhinä pitäisi olla valmista.
Vappuun mennessä olen antanut itselle aikaa siistiä myös terassi.


Täällä on tyypillinen kiirastorstain keli.
Lunta tulee ja on kylmää.
Keväästä ei tietoakaan vielä.