tiistai 11. elokuuta 2015

Loman viettoa


Tänään on kerätty mustikoita ja lakkoja, tehty hakemuksia ja käyty munkkikahveilla.

Kävimme lakkapaikallamme vielä kerran ja saimmekin rasiallisen todella kypsiä lakkoja.  Mies niitä poimi ja minä poimin mustikoita.  Kuumuus ja monenlaiset lentävät ötökät ajoivat meidät lopulta kotipihaan.  Mies jatkoi vielä mustikoiden poimimista ja minä siirryin jo niitä puhdistamaan ja pakastamaan.


Pidimme sitten taukoa ja lähdimme viemään jätesäkkiä aluekeräyspisteeseen ja kävimme samalla munkkikahveilla vieressä sijaitsevassa kesäkahviossa.  Hekin supistavat jo aukioloaikoja ensi viikosta ja kuun lopussa sulkevat taas talveksi.  Hiljaista tuntui jo olevan.
Ajelimme sitten huviksemme katsomassa lähellä sijaitsevaa muistomerkkiä.  "Veljessodassa suojeluskuntalaiset ampuivat kolme työmiestä tällä paikalla; Muisto elää eikä kuole 1918-1968".  Koruton merkki, jo vähän rapistunut, kuten myös muistelupenkkikin.  Tie jatkui edelleen vaaran laelle, josta oli mahtavat näkymät.  Tietä kulkiessamme mietimme, että ei etelän herrat tiedäkään miten pienten teiden varsilla ihmiset asuvat ja elävät. Todella korvessa.  Ja haluavat pysyä siellä, kuten mekin haluamme virallisestikin saada asua omalla mökillämme, kodissamme.
Täytimme siis jo tänään hakemusta poikkeusluvasta.  Aika näyttää miten käy, mutta ehkä jo joulukortit saamme uuteen osoitteeseemme.
























Ei kommentteja:

Lähetä kommentti