Viikonloppu on ollut kylmä. Tuuli tekee pakkasesta entistä kylmempää. Mutta kaunista on, kun lumi on tehnyt puista kuin satumetsän. Odotan aikaa, jolloin pikku Prinsessa voi tulla mummolaan yökylään. Voisimme tehdä metsään polkuja ja kesällä majan. Tutkia pikku ötököitä ja tehdä käpylehmiä. Ensi kesänä ehkä.
Koirat eivät pakkasesta tykkää. Ulkoilut ovat pikaisia ja jonottavat vapaaehtoisesti sisälle. Sisällä sitten rähisevät toisilleen, kun eivät saa purkaa energiaansa ulkona. Oma Koiramme vahtii ruokakuppiaan ja lisäksi myös Kissan ruokakuppia. Pojan perheen koira taas söisi kaiken mitä löytää. Kahden uroskoiran kanssa ei aina ole helppoa, mutta junaliput on varattu vasta kahden viikon päähän, jolloin koira palautuu kaupunkielämään. Siihen saakka se saa nauttia vapaudesta, luonnosta ja voi haukkua, vaikka haukkumisen ilosta, täällä kun se ei ketään haittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti